Tämä on iso hanke, mutta niin on iso käsillä oleva muutoskin: SOTE- ja maakuntauudistusta on puuhattu pitkään ja toteutuessaan tällä on ennenkokemattoman suuri vaikutus suomalaiseen kuntakenttään. Julkinen keskustelu on painottunut SOTE-palveluihin ja hieman vähemmälle huomiolle on jäänyt se, mitä selvästi aiempaa pienempiin kuntiin on jäämässä. Kunnissa on jatkossakin paljon kuntatekniikkaa.

Mitä jos SOTE-uudistus ei toteudukaan? Hanke on tarpeen siitä huolimatta. Kuntatekniikkaan liittyy monta rakennemuutosta: kuntien väestörakenne on isossa muutoksessa, ilmastonmuutos haastaa ja teknologinen murros edellyttää uudenlaista osaamista. Kuntatekniikka on takamatkalla digitalisaation hyödyntämisessä. Samalla erityisesti infrastruktuuriin liittyvää korjausvelkaa on kasaantunut. Hankkeessa luodaan kestävä ja vaikuttava palvelumalli kuntatekniikkaan. Hankkeessa kuntatekniikka ymmärretään laajasti sisältäen kaikki kunnan tekniset palvelut: rakennuttamisen ja maankäytön, vesihuollon ja muun infran, kiinteistöpalvelut, puistojen ja yleisten alueiden hoidon, kiinteistöjen puhtauspalvelut ja liikunnan.

”Kuntien hartioita kasvatetaan yhteisyrityksellä ja yritysten yhteistyöllä”

Kestävässä ja vaikuttavassa palvelumallissa päätöksenteko säilyy kunnissa, mutta työtä tehdään uudella tavalla. Hankkeessa rikotaan perinteiset kuntatekniikan toimintorajat ja vaihdetaan näkökulmaksi etänä vai lähellä, läsnä vai diginä. Paikallistasolla keskiöön nousee ristiintekeminen ja yhteistyö paikallisten yritysten kanssa. Kunta- ja organisaatiorajojen yli venyvä yhteistyö turvaa sen, että pyörää ei tarvitse aina keksiä uudelleen.

Kuntatekniikassa työn merkityksellisyys ei ole vain korulauseita. Tehdyt ratkaisut ja työn jälki vaikuttavat suoraan ihmisten elinympäristöön, terveyteen ja viihtyvyyteen. Kestävä ja vaikuttava palvelumalli katsoo kokonaisuutta. Perinteisesti kuntatekniikassa on ollut tarkat vastuualuerajat, nykytermein siilot. Uusi malli edellyttää muutoksia myös johtamistapaan. Digi tuo mittarit ja tiedon kännykkään, hyvä palvelu ei ole kuitenkaan pelkkää digiä. Kestävässä ja vaikuttavassa palvelumallissa persoona saa näkyä.

”Nykypäivän menestyminen riippuu pitkälti siitä, miten osataan hyödyntää nykyajan digitaalisia ratkaisuja”

Mikä?

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukema kehityshanke Kestävä ja vaikuttava kuntatekniikan palvelumalli.

Hankkeen kohderyhmään kuuluu yli 100 työssäkäyvää sekä lisäksi suuri välillinen kohderyhmä. Hankkeen ytimenä ovat kohderyhmän koulutukset, osaamisen kehittäminen, työuran ja työssä jaksamisen tukeminen, työprosessien kehittäminen, uudet tavat tehdä työtä, uudet tehtävänkuvat ja moniosaaminen. Hanketiimi 4 henkilöä ja lisäksi asiantuntijapalveluita. Hankkeeseen sisältyy kohderyhmän noin 1500 päivää kohderyhmän työskentelyä, koulutusta tai valmennusta.

Hankebudjetti n. 340 tuhatta euroa, EU/valtion tuki 80 %.

Milloin?

Hankkeen kesto 1.2.2021 - 31.12.2022

Miksi?

Jo tapahtunut teknologinen murros on niin suuri, että kuntien kuntatekniikan palvelumalli on mahdollista ajatella kokonaan uusiksi. Toimintaympäristön muutos on niin suuri, että palvelumalli pitää ajatella kokonaan uusiksi. Tulevaisuuden palvelumallit ja tehtävänkuvat eivät tipahda ylempää valmiina, ne luodaan ammattilaisten yhteistyöllä. Nyt on oikea aika toimia, meillä on kykyä ja intoa tarttua haasteeseen!

”Työtä tehdään silmät auki ja avoimin mielin”

Kohderyhmä?

Järvi-Saimaan Palvelut Oy on Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien sekä Essoten omistama yhtiö. Hanke toteutetaan näiden kuntien alueella ja sen suorana kohderyhmä on koko yhtiön henkilöstö, kuntatekninen palvelutuotanto ja yhteistyökumppanit kunnissa. Välillisenä kohderyhmänä ovat kaikki kuntalaiset palveluiden käyttäjinä, koska heille tätä työtä tehdään! Hankkeeseen kuuluu merkittävänä osa-alueena yhteistyö myös alueen yritysten kanssa.

Vakan alla tätä ei tehdä, eli välillisenä kohderyhmänä ovat myös muut suurin piirtein saman kokoluokan kunnat.

”Investointien määrä tulee sopeuttaa siihen mitä on varaa ja tarpeen ylläpitää”

Hanketiimi?

Hanketiimi suunnittelee, koordinoi, seuraa, kouluttaa, kannustaa ja tukee. Keskeistä on tiivis vuorovaikutus kohderyhmän kanssa, sillä kestävää ja vaikuttavaa palvelumallia ei tehdä mappiin vaan kuntatekniikan arkeen.

Anne Bergman

Käytön, kunnossapidon ja turvallisuuden asiantuntemus. Anne osallistuu erityisesti työpakettiin Käytön merkitys ja jatkuva parantaminen.

Emmi Tiimonen

Palvelumuotoilu, viestintä ja graafinen ilme. Esimerkiksi tämä sivu on Emmin käsialaa.

Sari Honkanen

HR/IT tuki. Sari keskittyy ennen kaikkea tulosten jalkauttamiseen osaksi ammattilaisten arkea.

Projektipäällikkö

Haemme tiimiimme projektipäällikköä. Valinta käynnissä.

Ohjausryhmä

Ohjausryhmään kuuluvat:

  • Hankkeen projektipäällikkö (sihteeri)
  • Kaksi kuntaedustajaa
  • TE-toimiston edustus
  • Ammatillisen oppilaitoksen edustus
  • Rahoittajan (ELY-keskus) edustus
  • Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n johtoryhmän edustus

Ohjausryhmään kuuluvien henkilöiden nimet julkaistaan myöhemmin keväällä, kun ohjausryhmä on pitänyt ensimmäisen kokouksensa.

Hankkeen projektipäällikkö raportoi hankkeen etenemisestä ohjausryhmälle sekä lisäksi Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n johtoryhmälle. Hankkeen suunnittelussa ja seurannassa käytetään apuna LATO strategiatyökalua (www.latotools.com).

Miten?

Hankkeen tavoitteet on jaettu neljään toisiaan tukevaan kokonaisuuteen. Tavoitekokonaisuudet muodostavat samalla hankkeen työpaketit.

Kutsuva ja ymmärrettävä palvelumalli

Tavoitteena on on muotoilla toimintaympäristön muutos ja haluttu toimintamalli ymmärrettäväksi. Kyse on pohjimmiltaan organisaatiokulttuurin ja vanhojen toimintatapojen muuttamisesta. Keinoina hyödynnetään koulutuksia, tarinallistamista ja palvelumuotoilua sekä edistymistä seuraavia mittareita. Modernissa palvelutuotannossa persoona saa näkyä.

Uudenlainen tapa tehdä työtä

Hankkeessa rikotaan perinteiset kuntatekniikan toimintorajat ja vaihdetaan näkökulmiksi etänä vai lähellä, läsnä vai diginä. On selvää, että yksittäisessä kunnassa ei voi hallita kaikkea ja paikallistasolla keskiöön nousee ristiintekeminen. Lisäksi tarvitaan uudenlaisia kumppanuuksia. Hankkeessa koulutetaan tavoitteellisesti uutta osaamista ja haetaan yhteistyömahdollisuuksia.

Oppimispolku ja itseohjautuvuus

Perinteisesti kuntatekniikkaa on johdettu kapeina sektoreina, siiloina. Uusi palvelumalli edellyttää horisontaalista ohjausta yli palvelualuerajojen eikä se ole mahdollista ilman riittävän itseohjautuvaa toimintakulttuuria, jossa henkilöstö kokee omistajuutta työhönsä. Lisäksi kiinnostuksen kohteena on erityisesti prosessien skaalautuvuus yli kuntarajojen.

Käytön merkitys ja jatkuva parantaminen

Tulevaisuudessa kuntatekniikan osaajat ovat jatkuvan parantamisen ammattilaisia ja he ovat tottuneet muuttuvaan toimintaympäristöön sekä uudenlaisiin yhteistyömalleihin.  Päätökset perustuvat käytön, kunnossapidon, resurssitehokkuuden ja turvallisuuden kokonaisarvioon. Työkaluina ovat kriittisyyskartoitukset ja toimintaa kuvaavat mittarit. Lisäksi osa-alueessa tarkastellaan hankintakriteerejä käytön näkökulmasta.

Mitä hankkeen jälkeen?

Hankkeen aikajänne noudattelee Suomen valtioneuvoston esitystä sote-/maakuntauudistuksen valmistelusta. Tähtäyspisteenä on siis 1.1.2023, joka olisi vasta uusien maakuntien ja samalla kokonaan uudenlaisten kuntien alkupiste.

Kaikkia tulevan sote-/maakuntauudistuksen vaikutuksia ei pysty vielä ennakoimaan. Ei edes sitä, toteutuuko se lopulta. Hanke on elintärkeä, vaikka sote-/maakuntauudistus jäisi toteutumatta: tuleva murros vain korostaa hankkeen tarpeellisuutta.

Hankkeen tulokset muodostavat kuntatekniikan johtamis- ja kehittämisjärjestelmän ytimen. Hankkeen päätepiste on siis samalla alkupiste, palvelumallin kehitys jatkuu jatkuvana toimintana.

Rakennerahaston horisontaaliset periaatteet

Kestävä kehitys

Sukupuolten tasa-arvo

Vähähiilisyys

Yhdenvertaisuus