Kestävä ja vaikuttava kuntatekniikan palvelumalli

Aikaväli: 1.2.2021 - 30.4.2023

ESR-hanke “Kestävä ja vaikuttava kuntatekniikan palvelumalli” aloitti toimintansa vuoden 2021 helmikuun alussa. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston tukema hanke “Kestävää kasvua ja työtä”-ohjelmasta ja tarkemmin toimintalinjaa kolme “Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus”. ESR-hankkeen erityistavoitteena on tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen kohdealueena Etelä-Savo. Hankkeen oli määrä kestää vuoden 2022 loppuun saakka, mutta hanke sai jatkoa huhtikuun 2023 loppuun saakka.

Tässä kehityshankkeessa lähdettiin ajattelemaan kuntatekniikan tehtäväkuvia uudestaan. Uusi palvelumalli sisältää sopivassa suhteessa etä- ja lähiasiointia ja itse palvelut tuotetaan etä- ja lähipalvelujen yhdistelmänä. Uuden palvelumallin perustana on itseohjautuva, yhteistyökykyinen ja motivoitunut henkilöstö. Kuntatekniikka on tulevaisuuden haluttu työpaikka.

Hanketyötä on tehty aktiivisesti yhteistyössä Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n omistajakuntien ja hyvinvointialueen Eloisan kanssa sekä pilotoitu erilaisia kehittämiskohteita kehittäen palvelumalli-kokonaisuutta. Uusia järjestelmiä on otettu käyttöön ja kehitetty niiden käyttämistä osana arkea edelleen syventäen osaamista. Tämä mahdollistaa etänä ja kaukana toimimisen ja jatkuvan toiminnan parantamisen, myös erilaisten käyttöönotettujen mittareiden avulla. Organisaatiokulttuuria on kehitetty viestinnän keinoin ja tarinallisuus on ollut vahvasti esillä arjen tarinoiden ja blogien muodossa. Oppilaitosyhteistyön kehittämisen tuloksena valmistui kaksi opinnäytetyötä. Hanke on tehnyt näkyväksi kuntakentän kehittämistarpeita, joita on yhteistyössä viety eteenpäin. Palvelumallin kehittäminen on mahdollistanut erilaisen pilotoinnin ja kokeilun kulttuurin yhdessä oppien.

Luottamus ja avoimuus omistajakuntien ja Eloisan kanssa ovat mahdollistaneet kehittämistyön hankkeessa. Hankkeen tuloksena palvelumalli on saanut mahdollisuuden laajentua edelleen uusiin kuntiin. Hankkeen kehittämistyön tulokset jatkavat elämää sekä edelleen kehittyvät - toivottavasti myös laajenevat tulevaisuudessa. Hanke on saanut positiivista palautetta sen laajuudesta ja ulottuvuudesta läpi organisaation kuin yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa. Tästä syystä hankkeen vaikuttavuus on ollut yllättävää. Tärkeintä on kehittämistyön näkyminen arjessa: laadukkaina palveluina alueen asukkaille.

Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n henkilöstö työkulttuurin kehittäjänä, ylivertaisen asiakaskokemuksen tuottajana ja alueen elinvoiman rakentajana

Aikaväli: 2.10.2017 - 1.8.2018

Järvi-Saimaan Palvelut Oy rakentaa alueen elinvoimaa ja menestystä panostamalla henkilön osaamiseen ja sen kehittämiseen. Uskomme, että menestys tulee työnilosta ja kehittämisen kulttuurista. Siitä, että ihmisillä on mahdollisuus kehittää ja kehittyä, etsiä uudenlaisia tapoja työn sisällön ja osaamisen rikastamiseen. Muuttuvassa työelämässä sen katsotaan olevan avaintekijöitä. Asiakkaiden odotukset ja vaatimukset tulevat nousemaan, asiakaskokemus nousee keskiöön. Maakuntauudistus tulee mullistamaan myös kuntien teknisillä sektoreilla tehtävää työtä. Tämä työ on koettu perinteisesti tukipalveluiksi, joissa asiakasrajapintaa ei ole tarvinnut huomioida. Tämä on leimannut kaikkia matalan tuottavuuden työtehtäviä. Muutos on mahdollista tehdä, mutta tämä tarkoittaa samalla hyvin voimakasta panostusta kehittämisen kulttuurin omaksumiseen ja keskittymistä hyvän asiakaskokemuksen luomiseen, työskentelyä siten, silloin ja siellä, että asiakas hyötyy siitä eniten. Halu kehittämiseen ja hyvän asiakaskokemuksen luomiseen on noussut esille erityisesti henkilöstön kanssa käydyissä ryhmäkehityskeskusteluissa. Niiden voi nähdä vaikuttavan suoraan työniloon ja –innostukseen.

 

Resurssiviisas Järvi-Saimaa - Ympäristön, yritysten ja asukkaiden hyvinvointi hiilineutraalisti

Aikaväli: 1.12.2015 - 30.6.2018

Hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa pienten kuntien laajamittainen resurssiviisas ja ympäristöystävällinen toiminta siten, että jatkossa toimiessa ympäristöystävällisyys olisi oleellinen osa jokapäiväistä toimintaa. Hiilineutraali ja resurssiviisas toiminta oli tarkoitus tulla osaksi jokapäiväisiä tehtäviä koko organisaatiossa. Myös siten, että opit ja saavutukset ovat kaikkien kopioitavissa, monistettavissa sekä skaalattavissa.

Koko henkilökunta oli mukana miettimässä ja toteuttamassa hiilineutraalia sekä resurssiviisasta toimintaa. Osallistamalla koko henkilökunta mukaan, saavutettiin sitoutuminen hankkeen eteenpäin viemiseksi. Jokainen oman alansa ammattilainen pääsi kehittämään resurssiviisasta ja hiilineutraalia toimintaa. Hankkeen aikana tunnistettiin merkittävimmiksi resurssilajeiksi taloudelliset, luonto, osaaminen sekä rakennetun ympäristön resurssit. Näistä taloudelliset resurssit poikkeavat, koska muiden resurssien järkevä käyttö näkyy taloudellisten resurssien tuloksina. Kokonaisuudesta on laadittu vaikuttavuuskartta, jonka avulla pystytään helposti kuvaamaan niitä tuloksia, joita hiilineutraalilla sekä resurssiviisaalla toiminnalla on mahdollista saavuttaa.
Hanke toteutettiin seitsemän tehtävän kautta. Tehtävät nivoutuivat hankkeen aikana yhdeksi kokonaisuudeksi. Tehtävät olivat: Kiinteistöjen energiatehokkuus ja pientuotannon mahdollisuudet, resurssiviisaat oppimisympäristöt ja oppimisen tapa, resurssiviisas asuminen väljästi asutuilla alueilla, resurssiviisaat terveyspalvelut, resurssiviisaat vanhuspalvelut, elinkeinoelämän resurssiviisautta edistävät hankinnat ja muu mahdollistaminen, asukkaiden resurssiviisaus.